Asa -Via Karelia
Kansalaiset sano et ihan sama,
Linkola sano et kansan kirosana.
Ala siitä sitte Kalevalaa kirjottamaa,
kai miehen mustavalkosesti kaikki kirottava.
Vannoo kautta maihinnousukenkiensä,
tän reissun jälkee ei oo kukaa enää entisensä.
Ylös vie Runon Rajan Laulun tie läpi
rai-rai-raikuvien, tuulisten kaupunkien.
Kotikonnuilt hortoili Korsoo,
Lapinjärvelle tsygeli ohi porvoo,
hautuumaalla hylätyllä, lepras lepää
ristei ilman nimi kuutostiellä kyllä, kyllä.
Pysähdymmä hengen salpautues Salpalinjalla,
mis kaksi mailmaa nojaa rinta rinnalla.
Tallaa poppa idän lännen välikamaralla,
euroopan pohjoisrajalla, kotimaamme kaikkialla.
Tääl virret veisataa kasvoihi katsomatta,
eikä evakko erota toista toisen jumalaa.
Tääl on paljon matkaa matkaamatta
ja kaikki minkä jaksaa kantaa tiellä on nyt mukana.
Vaarin veitti, ukonrumpu meille,
nousi käpykaartilaiset Lapin tuntureille,
Lehtoniemen shamaani Kuusamossa,
Käpylä-city Ibanossen puutalossa.
[Kertosäe] 2x
Läpi kaupungin, läpi metropolin
?
Pienen luulin et oon Seppo Räty,
ja tahdoin painia karhujen kaa.
Syötii häppimiilei Stalinin rancheilla
ja pidin niit silloin Ilomantseinaa,
Tie paratiisii ruutitynnyreil reunustettu
ja kiertäjän reppu se täyttyy taas.
Ku monet muistoist lapsuutee liikkuvii
edellee riippuu kii, miettii viipurii.
Menin suomineidon hameit parhait puolii,
jääkäreit Saksaa ja orpoja Ruotsii.
Routavuosi jotten moukat kuosi voin vihana huilu ja jelintason kuilu.
Ja laakson pohjal pyhiinvaeltamassa,
palanu maa alla varpait paleltamassa
Sovinnon nimes kantaa sanojen harkkoja,
kuolleita markkoja kuoppaamas tarttoja
[Kertosäe] 2x
Kurvaa jäähotellin pihaa susivaljakko,
kyydis Rusi Vladimir ja Amerikan-serkku,
kutkuttavii mustikoita saapunu mussuttamaa
Marko Ahtisaaren koolle kutsumana.
Alla revontulen koronan oppaana kuu,
nyt parasta olla jokasen jääkarhun cool.
Ku sammal haudannu lakeutee luut
ku vesi pyyhkiny vereen ja kasvanu muut.
Etsitää uutta tapaa yhteyden pitoo,
jos kaikki pitäis pääs kommandopipoo.
Nää mettät tääl meiät yhtee sitoo,
pipojen alla tuntemattomin hikoo.
Marko staattisesti ajatusta hipoo,
Vladi hipoen happee yhteen nitoo.
Johni tahtoo liittää meiät Texasii isoo,
ja Rusi lumimyrkys vaa suojella Sipoot.
Karjalat kuopas, kukkii unelmii meille, hei,
nyt voi imettää kätemme naapureille.
On ihmiset kaikkialla ystävälliisii,
mut yksvärisii valtioit meit pitkää piirittäny.
Fixaamas inglisii office kieleks
ni vedenjakaja vakavana motarin pieles.
O avaruusturisteil timanttei pääs,
kristallikiteit ja tienpinta jääs
(kertosäe)
