Kaduille taas - Atomirotta

Juna vei nyt viimeisenkin ystävän

Läheisilleen nään heidän menevän

Aika paljastaa

Kylmän totuuden

Pelko nostaa päätään tuntee turrutin

ja ymprille, muurin rakensin

Aika menny on

Nyt ei oo pokkaa soittaa

Konveisiin taas

Aina tää

Yllättää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli

Pimeään, viereen jää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli

Lumikuuro peittää kuutamon

Tuolla tähtisade valaisee asunnon

Mun ois pitäny, mut mä päädyin vaan

Katulampun kiilaan katsomaan

Kun ikkunoissa valo loistaa läpi yön

Ei oo ketään kelle voisi soittaa

Konveisiin taas

Aina tää

Yllättää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli

Pimeään, viereen jää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli

Juna vei nyt viimeisenkin ystävän

Läheisilleen näin heidän menevän

Muakin ootetaan vielä aika koittaa

ja kaduille taas

Aina tää

Yllättää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli

Pimeään, viereen jää

Yksisinäisyys eikä voikkun toivoo

et selviin joulun yli