puen valkeaan
käyn polvilleni
hengitän valoa
hengitän tulta
rauhattomuuden merenä
aaltoat joka suuntaan
päättyykö hiljaisuutesi nyt
vaeltaako henki tänne
rukoilen sinua Maria
anna minulle elämä
"matkien huutoja, ruumiita käsiä
miehiä, naisia, nyrkki päin pläsiä
himonsa kalvamat satuinnaissieluin
imevät toisiaan limaisin nieluin
röhkien ilosta kehässä puiden
perkeleet tulevat ilmassa uiden
katsovat ihmisen mielessä likaa
nauravat irvien valmistusvikaa
tuottavat koneineen kulttuuriöitä
töitä ja orjiksi loiseliöitä
sinun on saastainen juomasi juominen
auringonvaloa maahasi tuominen"
tulisin kirjaimin
tulisin äänin syvin
yön sylissä vaeltaisin
pimeän veden ääreen
puhutaan paikasta missä
jokainen uni käy toteen
puhutaan pitkästä taipaleesta
taivaanvahvuuden reunalle
