maasta poimin kirjokiven
katson sen väriä sirisilmin
tunnen kuinka kivi katsoo
takaisin kivisin silmin
laulan sille miesilaulun
laulaako minulle kivilaulun
yhtä vähän kuin lakata hengittämästä
ja jatkaa elämistä
voin minä sinua lakata pyydystämästä
tasajalkaa tanssii kauas
samojen seutujen halki aina
vaikka luulin että tiedät
nyt tiedän että luulit
et ole koskaan paikassa
vaan paikka on aina sinussa
