On ikkunassa karamelliverhot ja seinätapetissa hämähäkkimies.
Sä kavereilles joka aamu kerrot, sua kyttää joku outo mies.
Ja tuo mies ei ota näkevänsä paljasta pintaa tai hiusten sälinää.
Hän vain tahtoo nähdä ystävänsä joka ei koskaan voi häntä käsittää.
On hämähäkkimies sun ikkunassas, mutta ei se sulle mitään pahaa tee.
Hän toivoo joka ilta nostavansa musta harson nuorille kasvoilleen.
Ja tyttä katsoo ulos ikkunasta ja naurahtaa mielensä oikulle.
Tuuli karkaa sisään ikkunasta vieden karamelliverhot selälleen.
On hämähäkkimiehii olemassa, on olemassa arkoja sydämmiä.
Kauniit tytät katsoo ikkunasta kun tyhjät pullot saapuu satamiin.
Ja joka kerta kun pullot juodaan tyhjiin, niin syntyy uusi hämähäkkimies, joo.
Ja linkkuveitset piirtää puiden kylkiin: täällä on jälleen hämähäkkimies.
