Uusi aamu - Egotrippi

verhojen raoista tulvii valo ja jokaisen surkean neliön

tästä asunnosta täyttää ja kaikesta päätellen

ei tullut maailmanloppu olemme hengissä vieläkin

ja nyt uusi aamu nousee kääntyy uusi lehti vihdoinkin

olin vieraantunut elämästä, jonka tunsin aiemin

en edes pitänyt ihmisistä, joita ystävikseni kutsuin

vailla määränpäätä jossain minä yksin harhailin

mutta nyt uusi aamu nousee minä tunnen sen luissani

uusi aamu, uusi aika

ja olin niin epätoivoa täynnä

olin valmis luopumaan

seisoin yksin risteyksessä mietin onko minusta jatkamaan

mutta nyt katson ikkunasta

ja näen jotain kaunista

on uusi aamu, on uusi aika

verhojen raoista tulvii valo se tulvii huoneesta huoneeseen

ja kun mä katson ympärilleni uskon pieneen ihmeeseen

ei tullut maailmanloppu on kaikki niinkuin ennenkin

mutta jokin minussa muuttui olen hengissä vihdoinkin

uusi aamu, uusi aika

ja olin niin epätoivoa täynnä

olin valmis luopumaan

seisoin yksin risteyksessä mietin onko minusta jatkamaan

mutta nyt katson ikkunasta

ja näen jotain kaunista

ja nyt katson ikkunasta

ja näen jotain kaunista

on uusi aamu, on uusi aika

uusi aamu, uusi aika

end.