Myrskyluodon Maija - Stormskärs Maja - Eino Grön

Meri jäljet lyö luotoon

Vaot kallion ne aalto tehnyt on

Myös myrskysää tarttuu Maijan muotoon

Ja Jannen silmiin leudot tuulet kiinni jää

Meren ankara työ

Heihin merkkinsä lyö

heihin merkkinsä lyö

Oppii luodolla kielen

Sanat liikaa ois, ja joutaa lauseet pois

Voi aavistaa vaimo toisen mielen

hän tuntee tuulen, joka miehen matkaan saa

Katsoo hän lähtijää

Vielä tyyni on sää

Vielä tyyni on sää

Kun saapuu taas saaliineen hän

On kuin mies naistaan tuntisi enemmän

Rannalle suurimmat siioistansa tuo huutaen

"Eivät ne karkaa, suomusta nuo!"

Katsetta arkaa vaimoon hän luo

Karkeaa sarkaa kosketellen

Kertoo mies terveiset myrskyjen

Niin jatkuu tuo yhteinen työ

Taas kunnes saapuu tyynenä kesäyö

Yhdestä katseesta mies ymmärtää vaimoaan

Kuinka hän pelkää myrskyävää

Pohjoista selkää, yksin kun jää

"Siis tyynnytelkää huomiset veet

Haltiat", mies pyyhkii kyyneleet

Oppii luodolla kielen

Puhe turhaa on ja lause tarpeeton

Mies aavistaa liikkeet herkän mielen

Kun nousee aamu, joka miehen matkaan saa

Katse saattamaan jää

Vielä tyyni on sää

Vielä tyyni on sää