Niinkuin kaksi mannerta
Joita meri erottaa
Katselemme toisiamme
Horisontin taa
Ehkä maailman nuoruudessa
Yhteen kuuluimme
Koska toista rantaa ikuisesti kaipaamme
Niinkuin kaksi mannerta
Joita meri erottaa
Katselemme toisiamme
Horisontin taa
Kaukaa näen piirteesi
Ja saatan aavistaa
Kuinka sarastuksen aikaan
Hehkuu graniitti
Ja kuinka sama tuli sisällämme leimuaa
Ja auringossa hohtaa taivaan safiiri
En voi sua syleillä, en edes puhua
Kosketella kasvojasi sormin sähköisin
Mutta aina kun näet meren yllä sumua
Muista että se on silmistäni lähtöisin
