Susinaisesta kuullut mä oon tarinoita
kuinka tuo noita naisen hahmossa vei
miehen joka myöhemmin suruunsa juuttui
kuin kiveksi muuttui, enää puhukkaan ei
Hän vain juo jaloviinaa
viileää viinaa, kuin vettä vain juo
Hän läikyttää lasissaan ruskeaa viinaa
ja tien muistaa ruskeiden silmien luo
Vuosia myöhemmin naisesta kuulin
joka elelee yksinään Naarvassa päin
Ja riutunut mies roudaa hänelle viinaa
vie jaloviinaa hälle ämpäreittäin
Ja hän vain juo jaloviinaa
viileää viinaa, kuin vettä vain juo
Ovat silmänsä kuulema kuin jaloviinaa
lämpimän ruskeat kuin viina tuo
Ja hän vain juo jaloviinaa
viileää viinaa, kuin vettä vain juo
Hän läikyttää lasissaan ruskeaa viinaa
ja tien muistaa ruskeiden silmien luo
