Metsään on tullut jo syys
Lohduton yön hämäryys
Vain hongat huokaillessaan
Suojaavat kukkia maan
Hongiston
Suojaan on
Jäänehet pienoiset
Metsäorvokit nuo
Syksy unhoitti laasta pois
Yksinäin allapäin saavun kukkien luo
Poimin ne armaallein
Anteeksi saan
Tien onnelaan
Tunnen taas löytänein
Niin kesä saapuu jo uus
Kukkien uus ihanuus
Metsässä puut vihannoi
Sunnuntain hääkellot soi
Vierelläin
Ohjaan näin
Kirkkohon morsion
Metsäkukkia on
Hällä morsiuskimpussaan
Hymyillen tietäen katseet yhtyvät nyt
Vain me tunnemme sen
On matkan pää
Liittomme tää
Syy metsäkukkien