On tämä talo täynnä ihmisiä.
On täällä mies, joka käyttää vain leninkejä,
Ja toinen mies, joka soittaa sen flyygeliä,
Ja sitten nainen ja lapsi ja halvaantunut,
Joka ei vuosiin oo postiansa aukaissut...
Kaunis rouva liimasi ikkunaan punaisen kuun.
On tämä talo täynnä ihmisiä.
On täällä pappi ja tyttö ja perverssejä,
Ja sotilas, joka seisoo vain ikkunassa.
Se näkee taivaalla pilviä punaisia,
Ja yläkerrassa mies lukee Waltaria.
Kaunis rouva tarjoilee vieraalle konjakkia.
Ja kaikki tahtoo rakastaa,
Kaikki tahtoo rakastaa. On tämä talo täynnä ihmisiä.
Kun yksi nauraa, niin toisen on itkettävä.
Niinkuin se mies, joka tervehtii hilpeänä.
Se menee vaieten sänkyyn ja aamusella
On sillä kaulassa tiukasti vain lakana...
Kaunis rouva suutelee vieraansa pakaroita.
On kaikki kadut täynnä ihmisiä,
Ja niillä kaikilla on sitä menemistä,
Ja miehet kulkevat rantoja likaisina,
Kun laivat valkoiset irtoovat satamista,
Ja nuoret suutelevat porttikäytävissä.
Kaunis rouva kahvia laittaa ja piirakoita.
Kaikki tahtoo rakastaa.
Kaikki tahtoo rakastaa.
