Ei viina juomalla kaadu,
ota viimeinen kulaus sun kuopal ennenku maadut.
Verkois nuotalla, telkee sun aamut,
ku illal soi sterkois rokki, tulee CD: seen naarmu.
Se on melkee hubaa ku, ku muistelee kotipippaloit,
mut tänne enää kukaa tuu.
Mut yksin juhlii yötä päivää, koittaa saada aikaa takas,
mut se liikkuukin vaa myötäpäivää.
Päihteet vei. Äiteet ei tienny, mitä pojat on nielly.
Oja on pieni, mut sammalees kieriny, vieriny kivi. Kivikasvoilla nimi on.
Oon ku John lennonjohtaja, kohta kaappaan koneen mitä mä en osaa ees ohjata.
Mä syöksyn, yövyn liskojen kaa, aamul voit laittaa mut laatikkoo pizzojen taa.
Kylpyhuoneest heränny kylellään, tekokyyneleet teetä mun sylellää.
Etin eilistä, peilistä, ku neuloi heinistä, ei mistään, pidä kiinni seinistä.
Korttitalo kaatunu mun niskaa, pelaan ristiseiskaa, huokasen ku aamu koristaa.
Vaporista vihlova viima, mies yli laidan, jos merta vois kiskoa viinan.
Jos se ahdistaa, ku mietit, ku mietit mitä lasiis paat - älä juo
Jos ongelmiisi lisäät ongelman, ei mikään katoo, ei tämä, tuo.
Tänä vuonna taas kalenteri täynnä turhii lupauksii, ku ekan päivän jo valehtelin.
Öisin mietin, miten näitä merkataan? Päivä kerrallaan.
Pohjoisnavat ulos, jos ois alakulo, kerron pomolle ja se saattaa mut samal ulos.
Oo paras uros, jos on kamaa muros.
Ei oo enää rahaa tulos, viinakaapista avaan lukot.
Verokortti juoma-alusena, tänään kärähdän ratist ku palomies savun seas.
Meni auto, asunto, akka. Kadul on pitkä matka jos jatkan...
Tieni valitsen, siltojen alitse. Ilmojen halki kimpoilee varikset.
Ikkunast toiseen, rääkkyen. Kesän jälkeen pois peet pääskysen.
Ei kuulu enää mun viserrys, iltatuules pullojen vihellys.
Vapaa ku taivaan lintu. Mul on aikaa, paidal vinkut.
Ääni päässäni sanoo älä juo.
Ääni päässäni sanoo tätä juo.
Ääni päässäni sanoo älä juo.
Ääni päässäni sanoo tätä juo.
Ääni päässäni sanoo älä juo.
Ääni päässäni sanoo tätä juo.
