Jengi haluu kuulla, että kaikki on hyvin
Joten vastaan niin, kun kysytään
Hymyni takana on surun aitta
Kerran totuin sen sulkemaan
Toisinaan tulee vastaan,
joku tarkkanäköinen, saa auki sen
Hän katsoo suoraan sisälle,
rintalastani alle
Jossa olen kuin pieni lapsi,
joka kaipaa hyväksyntää
Täynnä hulluja ideoita,
taas valmiina pomppimaan
Ja sinä tuot sen esiin,
mitä aina piilottelin
Nyt itken pääni punaiseksi,
nauran poskeni kipeiksi
Mua nolottaa jos tuntuu vapaalta
Oon oppinut olemaan kiinni kahleissa
Ketjut valettiin moitteiden pelossa
Ja puin ne ylle aina aamulla
Sä näät minun luontoni
Oonko kiinni vai auki?
Ja kuulet minun ääneni
Nostat eteeni peilin
Jossa olen kuin pieni lapsi,
joka kaipaa hyväksyntää
Täynnä hulluja ideoita,
taas valmiina pomppimaan
Ja sinä tuot sen esiin,
mitä aina piilottelin
Nyt itken pääni punaiseksi,
nauran poskeni kipeiksi
Ja sinä tuot sen esiin,
mitä aina piilottelin
Nyt itken pääni punaiseksi,
nauran poskeni kipeiksi
Koska olen kuin pieni lapsi,
joka kaipaa hyväksyntää
Täynnä hulluja ideoita,
taas valmiina pomppimaan
Ja sinä tuot sen esiin,
mitä aina piilottelin
Nyt itken pääni punaiseksi,
nauran poskeni kipeiksi