Moneen Junaan - Irwin Goodman

(Säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Näkyy silkkiä, samettia, sarkaa.

Löytyy ehtoopuolen kulkijaa,

monta elämässään eksynyttä parkaa.

Yksi juoksee, toinen mukaan taapertaa.

Sivuraiteita vain toiset meistä kiertää,

monet seisahdu ei kertaakaan.

Jyvät akanoista aika kyllä hiertää,

kiskot määränpäähän vievät aikanaan.

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Pikkupysäkillä vuosia mä vietin,

eihän junaa usein siellä näy.

Elon mutkaisia polkuja mä mietin:

Tasan onnenlahjat täällä eivät käy.

Kyllä junailija matkustajat muistaa,

mahtuu viimeisetkin resiinaan.

Vaikka ruostuneet on raiteet, pyörät luistaa,

sivuraiteiltakin kaikki korjataan.

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja asemalle osa vielä jää. (asemalle jää)

Meit’ on moneks’ ja moneen junaan

ja silti kaikilla on sama määränpää.

Ja tähän sitten loppuu laulu tää!