Muistan hymyn, kosketuksen pehmeän.
Hetken kesti vain, mutta paljon sain,
mieleen tulee usein hän.
Kuulen äänen, mutta ketään näe en.
Käden ojennan, toista kosketan,
silloin melkein tunnen sen.
Ajatukset sitä jauhaa, tyhjyyttä taas täyttäen.
Yhä katson samaa nauhaa, pelkoni kuin näyttäen.
Hetkiseltä sitä toivon, eteenpäin mee.
Harhateille muistot suistaa, mietteitä en irti saa.
Joskus sattuu se kun muistaa, joskus se kun unohtaa.
Huomiselta sitä pyydän: ehjäksi tee.
Viime yönä jälleen samaa unta näin.
Mennyt kuvat toi, turhan toivon loi,
tunteisiini kiinni jäin.
Ajatukset sitä jauhaa, tyhjyyttä taas täyttäen.
Yhä katson samaa nauhaa, pelkoni kuin näyttäen.
Hetkiseltä sitä toivon, eteenpäin mee.
Harhateille muistot suistaa, mietteitä en irti saa.
Joskus sattuu se kun muistaa, joskus se kun unohtaa.
Huomiselta sitä pyydän: ehjäksi tee.
Jos takaisin tuon kaiken saisin,
jos eilistä vain koskettaisin
mä silloin uskaltaisin, ehdoitta mä rakastaisin.
Ajatukset sitä jauhaa, tyhjyyttä taas täyttäen.
Yhä katson samaa nauhaa, pelkoni kuin näyttäen.
Hetkiseltä sitä toivon, eteenpäin mee.
Harhateille muistot suistaa, piirteitä en irti saa.
Joskus sattuu se kun muistaa, joskus se kun unohtaa.
Huomiselta sitä pyydän: ehjäksi tee.
Huomiselta sitä pyydän: ehjäksi tee.
