T on Kahdenlammentie, joka pttyy taloon, jota lapset pelk.
Se on valkoinen, alakuloinen talo, jossa elellyt on pitkn
Viimeinen, erinomainen mies, joka kirjoitti muistiin
Viimeisen, valkean yn, jona tuli oli hetkess irti.
Joku liekin mukanansa vei, kuin olis siivet saanut selkn.
Viimeinen, erinomainen mies sen tiet, muttei menneit kaivella sais.
Hn on viimeisen, samankaltaisen toverinsa saattanut multaan.
Kuistilla, pyhpuvussa polttaa kuin mielt ois vailla.
Tunne ei montaakaan, ei ketn, johon tahtoisi luottaa.
Harteillaan takkinsa vaan. Poissa on kiire ja vimma.
Kuka liekin mukanansa vei, kuin olis siivet saanut selkn?
Viimeinen, erinomainen mies sen tiet, muttei hautoa sais.
Kahdenlammenniemeen harppoo tuimana saappaissaan.
Lammen pohjaan tietonsa hautaa.
Mik liekin mukanansa vei, kuin olis saanut valkeat siivet selkn.
Viimeinen, erinomainen mies sen tiet, muttei hautoa sais.
Ja se on vihoviimeinen talo, jonka portailla yksin istuu
Viimeinen, erinomainen mies joka tiet, ettei menneit kaivella sais.
