Vanhan sillan luona taas
poika rinnan tyttö lasta
virran tahtoo ylittää
Koskeen kuohuvaan
he varoo katsomasta
edelleen he käsissään
pitää toisen kättä
tahtoo empimättä
heikkoutta toisen ymmärtää
empimättä tahtoo virran ylittää
Matkallaan, he suojan saa
pienistä hetkistä toisiaan vasten
korkeuteen, huokailee
varjele tiet tämän maan orpo lasten
kun ilta viilenee
Luvanneet on rakastaa
he täällä toinen toistaan
vaikka polku pimeyteen
joskus kuljettaa
silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen
Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?
Matkallaan, he suojan saa
pienistä hetkistä toisiaan vasten
korkeuteen, huokailee
varjele tiet tämän maan orpo lasten
Matkallaan, he suojan saa
pienistä hetkistä toisiaan vasten
korkeuteen, huokailee
varjele tiet tämän maan orpo lasten
kun ilta viilenee
Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?
