Maalta Kaupunkiin - Juho ja Mika

Äiti varoitti

valot kaupungin

aikanaan veljesi sokaisi

Isä tokaisi

palaa takaisin

maitojunalla jo marraskuussa

Niin välit katkesi

ei mun unelmani

ole landeilla maata viljellä

papapamelani

olen tolaltani

leffa julisteestessa minua katselit

uusi kotini on kuuden hengen kommuuni

koti ikävä hiipi yöllä luokseni

maalta kaupunkiin

vaihtui puutalo betoniin männikkö ostariin

niinkuin veljenkin

lähdin täyttämään sydämmeni etsimään unelmani

kadut tallasi baarit kollasin

joka toinen ilta pääni nollasin

kunnes kai tajusin että sut mä halusin

selän suoristin ja itseni keräsin

nainen ihana aivankuin pamela

hänet tapasin sattumalta kadulla

ensin vaan utopiaa kunnes jo unelmaa

saa kaupunki sen todeksi muuttumaan

kotipuolessa tähdet pysyy taivaalla

täällä stadissa ne tulee vastaan kadulla

maalta kaupunkiin

vaihtui puutalo betoniin männikkö ostariin

niinkuin veljenkin

lähdin täyttämään sydämmeni etsimään unelmani

viina vei jo veijjo veljen

äiti pelkää että sama toistua vois

että pois mut äiteeltä kaupinki veis

sanon seis älä huoli sun ainoa poikasi pärjää

maalta kaupunkiin

vaihtui puutalo betoniin männikkö ostariin

niinkuin veljenkin

lähdin täyttämään sydämmeni etsimään unelmani