mä säälin sua ku mun vartaloa, niin runneltu, niin turmeltu
oppiakseen uutta, harhoissa ei kuule totuutta
vaiheessa, aineessa, paineessa, laineessa
hyökyaalto haki jo Sirkesalon
aamulla kirvelee valo
puhutaan paskaa, teoriassa
tosi asiassa vedetään aineita
päästkää mut vittuun kalliosta, Lappiin kasvattaa poroja
anna mulle terve yhteisö jossa olla
yksin ei jaksa enää, hyksiin ei passaa mennä
kaikille armo, paitsi itelle, suutarin lapsella ei oo kenkiä
tää kroppa ei kauaa kestä ennää
mee itekki sinne minne mennään
oksennan eli ajattelen
mä en vittu siedä mitään
pimeessä hapuilen, kirkas ja valkoinen
kirkas ja valkoinen, pimeessä hapuilen
kirkas ja valkonen pimeessä hapuilen
kirkas ja valkoinen, kirkas ja valkoinen
ilman toivoa, toivon valo, valo, valo, valo
en ymmärrä miksi tykkään surullisista lauluista ehkä ne on kotoisia
mä oon sitä, mitä haluan olla, mut vaikee välillä haluta olla
kamalissa olotiloissa välitiloissa, motivaatiota hakemassa, kaipaan rakkautta
tarkoitusta, kaavaa kaaokseen
pelkään menettäväni kaikkeni, äitini, mieleni
ainoa joka kuuntelee on Jumala minun sisässä jolle olen minä enkä Henri
selittämättä, vääjäämättä, en haluu sinne, valun sinne
unohtaen tämän maalaan samaan vitun tauluun
kirjotan samaa vitun lauluu
mulla tuntuu että meikä saattaa kilahella
silti meikä haluaa omas päässä tapella
saattaa tulla jotain outoo paskaa suusta
muttei se haittaa ku meikä löytää itteni hirtettynä puusta
mitä sä voit siihen sanua, itsemurha on
aine, meikäläisen uusi vaihe
silti meikä tekkee sun kanssa tätä
"kertsi"
toivon valo, enää filosofeja, narkkareita
masaki paskana, sana eri asia, ku miten on astias
vitun teoria, muille väännetty
ite opittu, virheestä, virheestä
vittu saatana, en luovuta
hymyilen huomenna, vedän kuolemaa turpaan
nää vitun kerrostalot mahdollistaa parvekkeelta hyppäämisen
viina ryyppäämisen
millon koulus opeteltiin annosteleminen
eläminen, paikallaan oleminen
tää liha on vitun sitkiää
mutta kuinka, osais ees itkiä
kyyneleillä omana tietona
aivan vitun uskomatonta, mä oon tän vartalon sisässä
katon itseäni silmiin, enkä näe itseäni
täällä on kahta eri sakkia, vitun tyhmiä ja vitun älykkäitä
en tiiä kummassa oon, kummastelkoon päättäjät
verta ei voi oksentaa, ainoastaa blandataa
nestettä, sisään, tavotellaan nollatasoa
kaikki ongelmat päättyy aina kysymykseen, onko Jumala olemassa
uskon kuin lapsi, tai tapan itseni
pääsen taivaaseen, etkä pääse, tai kuolen
dokumentti, toivo, lasku kiitos, toivon valo
