Tinakenkätyttö - Kaija Koo

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Hän katselee rauhattomana itään,

tuo tyttö hentoinen tinakengissään.

Kuuluuko sieltä suunnalta ketään,

joka voisi ottaa tytön reppuselkään.

Hän on piirtänyt viestin karttaan, siellä lukee

vie minut turvaan.

ehkä hänet on luotu lentämään,

ettei sulata tie hänen kenkiään

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua

Hän muistaa kuinka koulussa naurettiin,

kun hän oli toisenlainen kuin kaikki muut.

Ja unissaan hän palaa pulpettiin,

ja tinasotilasarmeija tukkii toisten suut

ei täällä voi olla paikoillaan,

muuten tinakenkäsi sulaa

Juokse sinne missä on viileää

siellä amor nuolella tähtää

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua

tämä tie sut loppuun käyttää

sen pinta väreilee

kaikki kangastuksilta näyttää

ja ilma syttyy tuleen

pojan tinakenkäisen

mistä löytäisit sä sen, tyttö tinakenkäinen

Hei, ei ei, en sitä salaa,

näillä teillä loppuun palaa,

tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua

et täältä muuten enää löydä mua

kun aurinko nousee on pakko liikkua