Ken voisi aavistaa minne tuulen käy tie
ken tuntee mietteitä naisen, minne ne vie
Hän suudelmansa voi luovuttaa,
mutta kaipuu sydämen
Se kenties kaipaa toisen luo
ja suudelma on tuo valheellinen.
Jos kehrä auringon kerran jättäisi maan
niin syytä tiedä et, etkä arvaisikaan
On myöskin nainen kuin arvoitus on
kuin ihme taivainen
Hän on kuin onni ajaton
kun hän vain nainen, nainen on.
(instr)
Ken voisi aavistaa minne tuulen käy tie
ken tuntee mietteitä naisen, minne ne vie
Hän suudelmansa voi luovuttaa,
mutta kaipuu sydämen
Se kenties kaipaa toisen luo
ja suudelma on tuo valheellinen.
Jos kehrä auringon kerran jättäisi maan
niin syytä tiedä et, etkä arvaisikaan
On myöskin nainen kuin arvoitus on
kuin ihme taivainen
Hän on kuin onni ajaton
kun hän vain nainen, nainen on.
