No kun portsari mut kuppilasta skippas.
Ja ripauksen itsetuntoo vei.
Vaikka meikä sille viisi erkkii vippas.
Niin siinä maanittelut auttaneet nyt ei.
Multa hetken aikaa tolkku näjet puuttu.
Ja sattu pari pöytää kaatumaan.
Kun joku urpo siihen hihansuuhun juuttu.
Ei tajunnut puhetta ei sitten ollenkaan.
Mutta en, en, en, mä enää sure en.
En, en, vaikka sinne jäi tuplavalkovenäläinen.
En, en, en, mä enää sure en.
En, en, nimittäin juttu huonosti nyt pääty ei.
Kun miettin pitäiskö istua vaikko makaa.
Kun polvet puutuu, jalat pettää niin.
Mutta sinut kun mä löysin nurkan takaa.
Tuntuu niinkuin lentäis toiseen galaksiin.
No sä missikisoissa et ehkä pärjää.
Ja painonvartijat sua varmaa etsiikin.
Mutta miellytät sä kyllä tätä härjää.
Joka luokses vaappuu kanan askelin.
Ja en, en, en, mä enää sure en.
En, en, vaikka sinne jäi tuplavalkovenäläinen.
En, en, en, mä enää sure en.
En, en, sillä sut mä löysin seasta urpojen.
En, en, en, mä enää sure en.
En, en, vaikka sinne jäi tuplavalkovenäläinen.
En, en, en, mä enää sure en.
En, en, sillä sut mä löysin seasta urpojen.
