Zipolla talon nurkkaa kärventää,
ei nouse edes savua vain näpit kärähtää.
Hirveen huudon päästä, karkuun ampaisee.
Meni kostoksi vituiksi, se mieltä kirpaisee.
Raukkapaska sydän korvettui karrelle,
kun nainen tulinen, antoi toiselle.
Ei rakkaus roihua, ei ees iske kipinää,
liehuvaa liekinvartta rallattaa, muttei hekuma irti saa.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
Puolisammuneena makaa sohvalla,
tsiikaa liekehtivää tornia, polttelee pieruja ja ääneen kiroaa.
Palomiina lohduttaa tulenkantajaa, kurkihirsi roihahtaa.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen.
Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen.
