Ei ole miestä, ei naista
tänne eksynyttä,
joka osaisi
muuttua sinuksi
Ei ole laulua kauniinpaa,
tai virttä karumpaa
tämän taivaan alla
Mitä painavat yhden miehen työt?
Mitä saa maailmalta
kun kivenkovalla nyrkilläsi lyöt
pieneltä pojalta jalat alta?
Elämän äärellä kypsää viljaa,
veisaan hiljaa
virttä kuolemanvakavaa
Kuka jaksaa
näitä päiviä laskea?
Niitä on kuitenkin
liian monta
Liian monta lapsen leikkiä
hiekkalaatikollaan
erotellen hiekkaa jäästä
