Veit minut lepämään alle puun
Kun en meinannut enää jaksaa
Ja se veri jolle kivi rikkoi ulos tien
Oli huumaavan tuoksuinen
Peittelit mullalla alla kuun
Vaikket meinannut enää jaksaa
Ja se metsä joka todisti sun rakkauden
Oli julma ja hiljainen
Siellä on haju ja kostea maa
Siellä on iho, hiukset ja luu
Mut kuoleman kohdusta maan alta
Niistä versoo uudet puut
Siellä on haju ja kostea maa
Siellä on iho, hiukset ja luu
Mut kuoleman kohdusta maan alta
Niistä versoo uudet puut
Veit minut lepäämään alle puun
Kun en meinannut enää jaksaa
Madot tulee sisään ja madot menee ulos
Kunnes routa jäätää maan
Peittelit mullalla alla kuun
Vaikket meinannut enää jaksaa
Valo sisälleni pieninä palasina lankee
Ja kylmän rauhan saa
Siellä on haju ja kostea maa
Siellä on iho, hiukset ja luu
Mut kuoleman kohdusta maan alta
Niistä versoo uudet puut
Siellä on haju ja kostea maa
Siellä on iho, hiukset ja luu
Mut kuoleman kohdusta maan alta
Niistä versoo uudet puut