Hiljalleen tummuva maa
hetken kauniin mieleen saa
kaiken taas muistan kuin
eilisen päivän
muistan tuon tähtien vyön
valaisseen hohteellansa sydänyön
ja myös pienen hymyn häivän
jälkeen suudelman
Kun katson tähtiin hopeisiin
samoin taas tunnen kuin me tunnettiin
sormin kuin niin uteliain
kättäsi kosketin hiljaa vain
Kun katson tähtiin hopeisiin
palata saan hetkiin kauneimpiin
koskaan nähdä en saa
upeampaa
aamua nousevaa
Sydämes holveihin vain
silloin mahtui maailman
enää ei ystäväin
polkumme kohtaa
siksi mua näin lohduttaa
tähtien kirkastama taivas saa
ja ne kerran luokses johtaa
siellä koti on
Kun katson…
