Minä myönnän sinä lähdit yllättäin
Oli syksyinen kuulas perjantai
Ja minä myönnän ihan yksinhän mä jäin
Se hämmentää lento tää lopun sai
Kai mä tartuin sinuun käsin voimakkain
Kaiken jälkeen kuin eksyneenä löytäjää
Ja sinä kahleet ympärilläs tunsit vain
Ja kumpikin kuunnellen sydäntään
Ja näin se käy, taas käy
Oon ollut tässä ennenkin
Monet kasvot vaihtuneet vain on
Ja kadonneet sen tajusin
Ja näin se käy, taas käy
Kun kohti toista kurkottaa
Ja kun sydän tää on niin levoton
Se sykkii salaa
Pari kirjaa unohdit sä hyllyyn mun
Lukin langan pienen toivon kipinän
Täällä kulkee kaiku puheittesi sun
Mä ehkä tän huomenna ymmärrän
Ja näin se käy, taas käy
Oon ollut tässä ennenkin
Monet kasvot vaihtuneet vain on
Ja kadonneet sen tajusin
Ja näin se käy, taas käy
Kun kohti toista kurkottaa
Ja kun sydän tää on niin levoton
Se sykkii salaa
[X2]
