Sinuun painaudun - Laura Voutilainen

Vahingossa se kai

Kaikki alkunsa sai

Porraskäytävässä moikattiin

Tuskin puhuttiin

Olit silloin ujo niin

Ja taisin sitä olla minäkin

Mutta syksyn pimeät illat

Sut mun keittiööni toi

Kuljit yli ne sillat

Joita itse en mä voi

Sinuun painaudun

Sykkeesi tunnen sun

Sinut nään vaikka mä silmät sulkisin

Vasten rintaasi painaudun

Tuoksustas huumaannun

Mielessäin oot minne vain mä kuljenkin

Rakkaus on sattumaa

Rakkaus on sokeaa

Reittejä sen ennustaa ei voi

Kulkee latujaan

Noita laitakatujaan

Se kohtaloita yhteen silmukoi

Ja kun yö on sadetta tuulta

Oksat lyövät ikkunaan

Ja kun pilvet kalpeelta kuulta

Vievät viime valoaan

Sinuun painaudun

Sykkeesi tunnen sun

Sinut nään vaikka mä silmät sulkisin

Vasten rintaasi painaudun

Tuoksustas huumaannun

Mielessäin oot minne vain mä kuljenkin

Sinuun painaudun

Sykkeesi tunnen sun

Sinut nään vaikka mä silmät sulkisin

Vasten rintaasi painaudun

Tuoksustas huumaannun

Mielessäin oot minne vain mä kuljenkin

Sinut nään vaikka mä silmät sulkisin

Mielessäin oot minne vain mä kuljenkin

Sinut nään vaikka mä silmät sulkisin

Mielessäin oot minne vain mä kuljenkin