Minun Suomeni on
Lause lausumaton
Se on metsässä puut
Taivaalla kuu
Yllä hankien
Minun Suomeni on
Poika kastamaton
Ei poijjaasta saa pois pakanaa
Vain antamalla nimen
Sitä kun aattelen
Minä ymmärrän sen
Olen liiankin suomalainen
Minun Suomeni
On tähtitaivaan alla
Minun Suomeni
On auki kokonaan
Ja sen löysin kun mä kuljeskelin
Tuolla maailmalla
Minun Suomeni on
Kaunein päällä maan
Kai se haihtui pois
Jossain muualla vois
Jonkun toiseen taivaan alla
Miksi kaipaus lyö
Rintaan kun kesäyö
Eteeni aukeaa
Jotekin laukeaa
Vain siinä istumalla
Sitä kun aattelee
Minä ymmärrän sen
Olen liiankin suomalainen
Minun Suomeni
On tähtitaivaan alla
Minun Suomeni
On auki kokonaan
Ja sen löysin kun mä kuljeskelin
Tuolla maailmalla
Minun Suomeni on
Kaunein päällä maan
Ja kun täällä kahlaan pientä elämääni
Se on suonissani villi kuohuva
Minun Suomeni on sydämeni
Minun Suomeni on pääni
Minun Suomeni on taivas, se on maa
Minun Suomeni
On tähtitaivaan alla
Minun Suomeni
On auki kokonaan
Ja sen löysin kun mä kuljeskelin
Tuolla maailmalla
Minun Suomeni on
Kaunein päällä maan
Kaunein päällä maan
