Lumettoman talven tarinoita - Leevi and the Leavings

Tosi onneton Antero

Taskunpohjalla pelkkä reikä

Ja nyt kun mä meen (mä meen)

Ja mä teen sen (ja mä teen)

Sen minkä tarvitsen

Mitään kadu en

Kun on tarpeeksi valvonut öitä

Ja miettinyt mistä saa töitä

Se varmasti terveyden vei

Ja kun mielessä painavat huolet

Niin helpottaa vasta kun kuolet

Tai ehkäpä sittenkään ei

Enää milloinkaan

Sen tiesi jo syksyllä

On edessä ankara talvi

Ja nyt kun mä meen (mä meen)

Ja mä teen sen (ja mä teen)

Sen minkä tarvitsen

Mitään kadu en

Kun on tarpeeksi valvonut öitä

Ja miettinyt mistä saa töitä

Se varmasti terveyden vei

Ja kun mielessä painavat huolet

Niin helpottaa vasta kun kuolet

Tai ehkäpä sittenkään ei

Enää milloinkaan

Jalanjälkiä seurattiin

Ne päättyivät lammen rantaan

Ja nyt kun mä meen (mä meen)

Ja mä teen sen (ja mä teen)

Sen minkä tarvitsen

Mitään kadu en

Kun on tarpeeksi valvonut öitä

Ja miettinyt mistä saa töitä

Se varmasti terveyden vei

Ja kun mielessä painavat huolet

Niin helpottaa vasta kun kuolet

Tai ehkäpä sittenkään ei

Kun on tarpeeksi valvonut öitä

Ja miettinyt mistä saa töitä

Se varmasti terveyden vei

Ja kun mielessä painavat huolet

Niin helpottaa vasta kun kuolet

Tai ehkäpä sittenkään ei

Enää milloinkaan

Enää milloinkaan

Enää milloinkaan

Ei

Enää milloinkaan

Enää milloinkaan

Enää milloinkaan

Ei