umpihankeen kerran vajosin
röökit ja lakki katosi jonnekkin
taskumatti tyhjä tietenkin
tää oli päätepysäkki niin arvelin
kuin karkulainen pakenin
paikasta toiseeen rauhatonna vaelsin
onnea etsin kunnes huomasin
sain akkaparin pelin menetin
miks kaikki mättää aina vaan
miks kaikki miksei onni tulla saa
miks kaikki mättää mun maailmassain
miks kaikki mättää on kaikki tuskaa vain.
löysin tytön söötin sellaisen
juttu toimi, ostin sormuksen
kunnes hän sanoi "olet kivan oloinen
muttet kuitenkaan iskäkelpoinen."
mä lähdin meneen ja sanoin selavii,
game over, myllyt leikkas kii
mun stoorit kulkee aina samoja raiteita
tää raina pyörinyt on vuosikausia
miks kaikki mättää.