Kun viime yönä kainaalooni nukahdit
en unta saanut moneen, moneen tuntiin
niin lämpimänä vierelläni lepäsit
ja katsoit unten salaisimpiin nurkkiin
Mä itseäni ajatuksin vaivasin
ja eron hetken tuskaa silloin tunsin
jos menettäisin sinut miten jatkaisin
tai sinä jos mun vuoroni on ensin
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
kulje onnellisten puolta
älä katsettasi maahan luo
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
valo nousee aina tuolta
sitä kohti kulje mulle lupaa tuo
En ennen enkä jälkeen sinun lähtisi
vaan korkeammat voimat siitä päättää
on tyytyminen siihen, vaikkei tahtoisi
ei kohtalolle selkäänsä voi kääntää
Taas itseäni ajatuksin vaivasin
ja eron hetken tuskaa silloin tunsin
jos menettäisin sinut miten jatkaisin
tai sinä jos mun vuoroni on ensin
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
kulje onnellisten puolta
älä katsettasi maahan luo
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
valo nousee aina tuolta
sitä kohti kulje mulle lupaa tuo
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
kulje onnellisten puolta
älä katsettasi maahan luo
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
valo nousee aina tuolta
sitä kohti kulje mulle lupaa tuo
