Minä olen, sinä olet - Pauli Hanhiniemi

Olen katsonut kuinka kulkee

Kitumalla aika mun kelloissa

Olen odottanut yötä päivää

Niin kuin vatikaani sauhua valkoista

Mutta sohva on nyt kilometrien mittainen

Miten riitteistä pintaa ylitän luoksesi sen

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varteen vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen, sinä olet

Olen aurannut lumesta väylää

Harteillani painava talven ies

Olen uhmannut rotkon reunaa

Yrittänyt olla kuin toinen mies

Mutta nappulat pöydällä vieläkin pattiin jää

Olen lipumassa luotasi vaikka sä et sitä nää

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varteen vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen, sinä olet

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Hengittänyt pelkoa purevan talven

Kiristänyt reikiä varteen vyön

Minä olen odottanut sinua kauan

Minä olen valvonut pitkän yön

Minä olen, sinä olet

Minä olen, sinä olet