Painuu peltoihin päivä eikä palaa
ihmettelen salaa mitä seuraavalta toivoisin.
Ei se ollut tässä, mitä elämässä tavoitin.
Kunnailta kankaisiin lauluni on soinut
olen tehnyt minkä voinut.
Haaveillut taivaisiin, juossut niin kuin hullut
aamuyöllä tullut helvettiin.
Kaupungista kaupunkiin,
ja niin sydämistä sydämiin.
Tämän maan laulujen surullisten
kiertänyt oon laulaen.
Olen taittanut peistä,
saanut osani meistä.
Elämän seppeleistä.
Kellon kirjaimiin maalattu on aika
siinä koko taika.
Ei se muuksi muutukaan
vaikka minä luulin,
etten tule koskaan kuolemaan.
Päivistä viikkoihin
ja niin, viikoista kuukausiin.
Tämän maan laulujen surullisten
kiertänyt oon laulaen.
Olen taittanut peistä,
saanut osani meistä.
Elämän seppeleistä.
Niin kaunis on kuolla sun joukkosi eessä,
vaan kauniinpi elää elämään syntyneessä.
Mä rakastan (tavoitan),
tavoitan (maailman),
maailman (haluan),
haluan (rakastan),
rakastan (tavoitan),
tavoitan (maailman),
maailman (haluan).
LOPPUSOITTO
