Se istahtaa mun pöytään
Ja nappaa savukkeen
Ja se viipyy vaieten
Mua silmiin katsellen
Se istahtaa mun pöytään
Kuin ohimennessään
Kun se nousee paikaltaan
Kuin ei ois ollutkaan
Hymynhäivän saan
Tään veijarin
Mä tunnen jostakin
On otteet enkelin
Taivaan tai helvetin
Se istahtaa mun pöytään
Ei kysymystäkään
Se minut löytää uudestaan
Vaikka vaihdan kuppilaa
Mä mistä muistan sen
Saa kysytyksi en
Kun se nousee paikaltaan
Kuin ei ois ollutkaan
Hymynhäivän saan
Tään veijarin...
