vielä viaton et tiedä mitä lika on
sun mielest joka ikinen ihminen kiva on
jos sä ikin tapaat mut niin voin pilaa ton kelan
mä voin näyttää miten ollaan katkeria
tää passiivinen viha peittää alle kaiken kauniin
nää aivokierrokset ei päässy muka vauhtiin
kuinka tästä nauttii jos ei osaa olla naiivi
eskapismi ainut vibe miten maailma pysyy vaiti
idiotismille ei koskaan loppu koita
kyllä herrä kyllä kun on pakko pokkuroida
kato sivusta virusta
vetäkää jo joku jo vivusta
onnellisuus tieto ettei vitutus oo ikusta
kapee katse mitään sun varaan laskee
eikä lapsen askel pääty naama asfalttia vasten
kun pikkuspede kysyy et isi miks sä teit noin
vastaa et maailma vihaa heikkoi
sä et oo mitään erikoist
usko nuoruuden kuollessa meni pois
en enää elä vaan elämääni meditoin
sentin katukiven yllä mä levitoin
vinyylin teen sit naulaa
tahtoisin laulaa sulle fritsuja kaulaan
katon kaatuvia tukipilareita
enkä ota kilareita vaik mä vaan nään silareita
kun kaikki muovi takas hiilivedyks sulaa
Edelfeltti instaan, vallankumouksen kuvaa
tänä yönä nousee syvä musta valo
hauraaks on hiipunu yhtenäisyyden palo
edessä erkkejä jotka palvoo eri tuotemerkkejä
ja toisii samanlaisii erkkejä
rakastuin strippariin se ei twerkannu mitään
millon viimeks mikään ois merkannu mitään
katon huoletonta kuten koiranpentua
autuaan tyhmää, pahalta suojeltua
ei mua oo olemassa mä en jätä jälkeä
kuuntele järkeä sä et oo tärkeä
kyyninen mulkku mitä tekis elämälleen
haluu lobotomian ja rakastua jälleen
usko nuoruuden kuollessa meni pois
en enää elä vaan elämääni meditoin
sentin katukiven yllä mä levitoin
vinyylin teen sit naulaa
tahtoisin laulaa sulle fritsuja kaulaan
astu eloon ja katoo
astu ihoon ja lihoo ja lahoo
en voi luvata ku lumetta
nukkunu vuosii jo unetta, sumetta ja puhetta
kaikesta pitää aina kertoa kaikki
vaiti me ollaan vain kersoja kaikki
ja vaikka kuinka mä yritän
kautta perimän ja pyhimän
mitä muka hyvitän
kyvytön käsittää kyvyttömyyttäni
syytön sun hymyyn kaikki muu on mun syytäni
pala marvelia arkipäivän alkemia
mitä mulle jää nyt kun me puolitetaan tandemia
saako luojalta dataa
voiko suojaaja takaa
jos oon niinku pitää tulee ruokaa ja rahaa
rakasta kaikkee sitä mitä nuoren vihaa
ja Venetsian sijaan kuole himaan
usko nuoruuden kuollessa meni pois
en enää elä vaan elämääni meditoin
sentin katukiven yllä mä levitoin
vinyylin teen sit naulaa
tahtoisin laulaa sulle fritsuja kaulaan