joskus tuntuu ettei sanottavaa olekaan
ja nekin harvat sanat toisillemme huudetaan
mut en mä silti lähde,
sillä rakastan sua vielä
kun painaudun sun syliis,
mun rakkaus asuu siellä
anteeksi kun loukkasin mä oon pahoillaan
sä itket ja sä uhkaat nyt me erotaan
mut et sä lähde,
sillä rakastat mua edelleen
ja niitä suudelmia,
jotka vie sut taivaaseen
mun kädet kertoo tarinaa,
sun selän kaarta koskettaa,
kun ne saa
ja hiipii kohti rintaansa
sä tiedät kuinka katoaa,
kun mä saan sua koskettaa,
vaeltaa pitkin pintaas kutsuvaa
eikä ihoiltamme,
lopu lauseet koskaan
sillä rakkaus puhuu niin
eilen jostain turhasta me koristeltiin
mä vihasin sua hetken sanoin, lähden luostariin
mut en mä silti lähde,
sillä rakastan sua yhä
kun hiljennyn sun iholle,
sä olet mulle pyhä
mun kädet kertoo tarinaa,
sun selän kaarta koskettaa,
kun ne saa
ja hiipii kohti rintaansa
sä tiedät kuinka katoaa,
kun mä saan sua koskettaa,
vaeltaa pitkin pintaas kutsuvaa
eikä ihoiltamme,
lopu lauseet koskaan
sillä rakkaus puhuu niin
