Revitään haavat auki ja jutellaan
muuten tästä ei mitään tuu
Surujen siltaan meidän ei auta mikään muu
Heitetään valheet pois sekä roolit nää,
jotka eilistä värittää
Niin mennyt vain menneeksi jää
Pakenemaan
väsynyt oon,
sanojen tyhjien taa,
kun tiimalasin hiekka vajoaa
Pakko se vaan
uskoa on
mikään ei ennalleen jää
jos savuna vain ilmaan häviää
vaietut lauseet nää
Revitään haavat auki ja luvataan
sivu uusi nyt aukeaa
Huominen kirjoittaa meille uutta tarinaa
Uhmaten kestetään viha sateiden
vaikka iskee se kipeää
Nyt mennyt vain menneeksi jää
Pakenemaan
väsynyt oon,
sanojen tyhjien taa,
kun tiimalasin hiekka vajoaa
Pakko se vaan
uskoa on
mikään ei ennalleen jää
jos savuna vain ilmaan häviää
Niin kylmää,
liian kylmää,
on ollut hiljaisuus tää
Pakenemaan
väsynyt oon,
sanojen tyhjien taa,
kun tiimalasin hiekka vajoaa
Pakko se vaan
uskoa on
mikään ei ennalleen jää
jos savuna vain ilmaan häviää
Pakenemaan
väsynyt oon,
sanojen tyhjien taa,
kun tiimalasin hiekka vajoaa
Pakko se vaan
uskoa on
mikään ei ennalleen jää...
jos savuna vain ilmaan häviää
vaietut lauseet nää
