Tyttöni nuori kevään ensi hurman
Minä kanssas koin vaan syksy jo kaiken vei
Ei enää loista silmäs tähtein lailla
Vaan lempes tuo, se tuskia mulle suo
Vain talven myrskyt rintaan rauhan antaa
Tämä jäinen tuuli tunteeni viiltää pois
Sä kevään veit, nyt tuuli kauas kantaa
Murheeni saa, ei muistoas enää ois
En tyttöni sua tiennyt petturiksi
En tiennyt että valoja sä vannoit vaan
Pettäjän tie, on tuskainen käy harhaan
Vei valhees sun mun eloni ainaiseks
Vaan en sua soimaa, tuskaas itse kannat
Olet kohtalosi orja, mä tiedän sen
Ei palaa koskaan mennyt onni meille
Vaan unhoituksen lumi jo peitti maan
Mun tieni kulkee kautta vuorten tummain
Siell' monta kukkaa oottavi poimijaa
Vaan tiedän että kukka kaunein multa
Jo kuihtui pois, mun tieni jatkui vaan
Vaan tiedän että kukka kaunein multa
Jo kuihtui pois, mun tieni jatkui vaan
