Inarinjärvi - Tapio Rautavaara

Etll pohjan mailla

hyltty jrvi on,

sen saaret nime vailla

ja ranta alaston.

Hein' ajalla sen sulaa j,

kun kes Lappiin kiireht,

mutt' syyskuun y sen aallot

taas jlleen jdytt.

Kuvastuu vuoret illoin

sen kalvoon sinervn,

ja lappalainen silloin

ky kalaa pyytmn.

Siel' uipi sorsa suruton

ja peuralauma rannall' on.

Ja taajat sskiparvet

piment auringon.

Kun kerran tiet tahtoi

nyt lappalaiset nuo,

kuin syv olla mahtoi

Inarin jrvi tuo;

kys' katkes, laulu kuultihin:

"Niin syv on, kuin pitkkin."

Sen syvyytt ei liene

mitattu sittemmin.

Oi, jrvi Pohjolassa,

sa kyh-maineinen,

ei toista maailmassa

sun laistas, poloinen;

siell' lymyss' olet vuoriston,

hyltty, halpa, arvoton.

Niin lyhyet on kess

ja talves pitkt on.

Don jvri guhkkin davvin

leat hilgojuvvon nu.

Leat bljes geadggit gttiin,

eai namat sulluin du.

Ja jienat suddet, jvrris duos

go lddjen lga dalle vuos,

ja cakcamnu idja

du bruid galbmot fas.