Kuubalainen Serenadi - Tapio Rautavaara

Me tulimme kapakasta

Kai hiukkasen horjuen.

Oli lähtömaljoja juotu,

Ja se yö oli ihmeellinen.

Joku huomasi sattumalta,

Se oli kai Watkinson,

Että serenadi sulle

Ihan velvollisuutemme on.

Ja kolmisin seisahduimme

Me alle sun akkunas,

Ja punaisen lampun näimme

Me palavan huoneessas.

Ah, muistan, ympärillä

Oli ihana Kuuban yö,

Ja nuorena hehkuvana

Joka ainoa sydän lyö.

Me muistamme kuuman poves

Ja keinuvan vartalos,

Ja jokainen huulillansa

Tuns vielä sun suutelus.

Ja me kaipasimme jälleen

Sinun nauruas solisevaa.

Voi, miksi on jätettävä

Tämä ihanain öitten maa?

Tom lauloi murheellisesti

Ja säesti Watkinson.

Minä nielin kyyneleitä,

Olin kovasti onneton.

Niin rakastin sinua silloin,

Ja rakastan vieläkin.

Ja sun punainen sukkanauhas

On aarteeni kallehin.

Sinä avasit ikkunasi,

Ja kummasti hymyillen

Sinä pudotit jokaiselle

Tulipunaisen kukkasen.

Ja me itkimme haikeasti

Ja horjuimme satamaan.

Ah, Kuuban helmi, sua

En unohda milloinkaan.