Rosvo Roope - Tapio Rautavaara

Jos täytätte mun lasini

niin tahdon kertoa

Surullisen tarinan

joll' ei oo vertoa

Se on laulu merirosvosta

Roope nimeltään

Hän sydämiä särki

missä joutui kiertämään.

Hän kaunis oli kasvoiltaan ja nuori iältään

ja opetuksen saanut oli

omalta isältään

Vaan tyttö jota lempi

hän oli petturi

Ja siksi tuli Roopesta

nyt julma ryöväri.

Viel' Itämeren rannikot ne Roopen muistavat

Ja naiset Pietarinkin vielä päätään puistavat

Ja Suomenlahden kaupungit

tuns' Roope ryövärin

Ja suuri oli pelko

vielä Kokkolassakin.

Ei neito Viron rannikon

unhoita milloinkaan

kun Rosvo-Roopen kanssa hän joutuin kapakkaan

He söivät mitä saivat

ja joivat tuutingin

ja tyttö poltti sydämens'

mut Roope sikarin.

Ei tiennyt impi Oolannin

kuink' oli laitansa

kun Rosvo-Roope pestäväks vei

hälle paitansa

Yks nappi oli irti, hän ompeli sen kiin

ja samalla hän ompeli myös sydämensä siin.

Sai Roope viimein palkkansa

hän on nyt Suomessa

Ja jossain jokivarressa lie lossivahtina

Hän lesken eessä nöyrtyi

ja joutui naimisiin

Ja sillä lailla Rosvo-roope hiljaa hirtettiin.