Taksien valot piiskaavat yötä
sade kadut kastelee
juoppo naapuri taas janonsa myötä
kulmabaariin astelee
märkä palttoo on raskas kantaa
lohduttomuus kai raskaampaa
Enemmän elämä ottaa kuin antaa
jos sielun mustelmat lasketaan
Mä istun iltaa kattoikkunalla
ja sulle laulua kirjoitan
voi yksinäisyys tulla rakastamalla
ymmärrät kai mitä tarkoitan
refrain:
Rööperin kuu
käy kattojen taa
tänä yönä yksinäiset vaeltaa
valon viitta harteillaan
Rööperin kuu
se mua lohduttaa
se ottaa suureen syliin meistä jokaisen
joka tahtoo unohtaa
Rööperin kuu
Kun sydän ulvoo susien lailla
kun aamuyöllä katu kutsuu mua
mä vaellan kuin järkeä vailla
ja etsin turhaan
takapihoilta sua
refrain (2x)
Rööperin kuu se mua lohduttaa
Rööperin kuu käy kattojen taa
Rööperin kuu tahdon vain unohtaa
Rööperin kuu
