Kovemmat kädet - Toni Wirtanen

Piirongin päällä vanha koulukuva

hopeareunainen ja haalistuva

kuvaaja tahtoi saada kaikki hymyilemään

Rukoilin, että annat enkeleitä

siivillä suojaamaan, oi ethän heitä

hämärään iltaan lasta yksin kävelemään

Silloin kun ensilumi

taivaassa synnytetty maahan tuli

Hän ei tullutkaan illalla kotiin.

Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

tutuimmat kadut ja kivet ja ojat

ne poikamme piilottaneet

Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

katu ei puhu ei tunnusta mitään

mihin pojan kadottanut on?

Sen mihin sinä kajosit

oli toisen omaa.

Elämän mittainen on äidin huoli

kehto on hiljaa nyt ja keinutuoli

Kuka voi tehdä äidin pikkuiselle pahaa?

Silloin kun ensilumi

taivassa synnytetty maahan suli

poikaa ei kuulunutkaan kotiin.

Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

tutuimmat kadut ja kive ja ojat

ne poikamme piilottaneet

Kovempi sydän ja kovemmat kädet

häneen ovat takertuneet

katu ei puhu ei tunnusta mitään

mihin pojan kadottanut on?