Kuolema kyttyräniskainen kyntää peltoa halvan naisen
Mirhamintuoksuinen tanssisali, polkan poljennolle antaa tahdin
Manalassa raikaa ralli, virtaa viini ja kiehuu veri
Mustien urkujen tahdissa polkee palkeita kanttori kuoleman
Tervetuloa!
Hiilloksessa hilluvat orpot, silmät yössä kipinöivät
Härkäparit ilakoivat, belsepuupin teilapuissaan
Peitset pystyssä porsaan selässä sotilaat ratsastaa
Manalaan, manalaan, manalaan
Manalaan, manalaan
Myyn sieluni saatanalle, mutta en jää sen saatanan alle
Manalaan, manalaan, manalaan
Manalaan, manalaan
Raajat. repeävät
Pyörät. pyörivät
Korpeille, jakavat, rasvaista lihaa
Aamuun!
Haadeksen alimpaan katalaan, saat alkaa hautaasi kaivamaan
Pirunkielesi, hauras mielesi viritetään kuorossa laulaamaan
Valheitasi toistamaan!
Haadeksen syvimpään manalaan, jäät kieroa rankaasi oikomaan
Käärmeenkielesi, sairas mielesi opetetaan oikein nuolemaan
Valheitasi laulamaan!
Rillumareitten, missä vatkaavat vartalot viinapäiset
Koulemakädessä värisuora, vieraan kourassa hirttonuora
Ei auta risti syntiringissä ryöväreiden kanssa
Pataanvaan, pataanvaan, pataanvaan!
Pataanvaan, pataanvaan!
Avaan käteni saatanalle, sitten akkani jää sen saatanan alle
Manalaan, manalaan, manalaan!
Manalaan, manalaan!
Haadeksen alimpaan katalaan, saat alkaa hautaasi kaivamaan
Pirukielesi, hauras mielesi viritetään kuorossa laulaamaan
Valheitasi toistamaan!
Haadeksen syvimpään manalaan, jäät kieroa rankaasi oikomaan
Käärmeenkielesi, sairas mielesi opetetaan oikein nuolemaan
Valheitasi laulamaan!
Haadeksen alimpaan katalaan!
Haadeksen syvimpään manalaan!
Pirunkielesi, sairas mietetään!
Kauniita valheita ikuisesti laulamaan!
