Valon pisaroita - Tuure Kilpeläinen

"En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan",

laulaa mummo pysäkillä, ja kaipaa kuolemaa

Mä kaipaan bussin valoja kuin kuuta nousevaa

Olen etsimässä valon pisaroita

Tyttö istuu lätäkössä hiekkaa hiuksissaan

Se hakkaa muovilapiolla suurta maailmaa

Älä tule paha kakku, älä tule, vaan anna meille valon pisaroita

Valon pisaroita vasten pimeää

Meille putoaa valon pisaroita

Valon pisaroita, kun toivo häviää

Meille putoaa valon pisaroita

Meille putoaa valon pisaroita

Mies tanssii pöydän päällä ylistäen elämää

Sillä vaanii kadunkulmassa jo horisontin pää

Yhdet vielä, tarjoilija,

sitten lähdetään

Tuokaa pöytään valon pisaroita

Ja rakkaus ei katoa, se muuttaa muotoaan

Kai se ilmestyy kun hiotaan, ja seinät maalataan

Niin kuin näkymätön mies, se jostain aivastaa

kadonneita valon pisaroita

Valon pisaroita vasten pimeää

Meille putoaa valon pisaroita

Valon pisaroita, kun toivo häviää

Meille putoaa valon pisaroita

Meille putoaa valon pisaroita

Valon pisaroita, valon pisaroita

Meille putoaa valon pisaroita

Meille putoaa, meille putoaa valon pisaroita