Itkevä huilu - Live - Vesa-Matti Loiri

Tein minä pajusta hilpeän huilun,

mutten ääntä ma siihen saanut

aattelin, ei ole onneni haltia

soittajan lahjoja mulle jaannut,

soi soiseli, lahjojaan jaannut

mä kaikille huilua näytin

Näin minä hyttysen

hyttynen kuule

puhalla huiluuni sielu ja henki

aurinko paistaa, ei ole aikaa,

hyrisi hyttynen

hämärän renki

soi soiseli hämärän renki

ja huiluni päivässä kiilsi

Kuljin mä maailman markkina teitä,

säveltä kysyin tuolta ja sieltä

päätä ne puisti ja sormin ne haastoi

eikä ne tajunnueet kysyjän kieltä

soi soiseli kysyjän kieltä

ja huiluni rumaksi ruostui

Silloin mä ilmoille itkuni päästin,

kelmeät kasvoni pimeään peitin

aattelin nyt minä kuolla tahdon,

huonon huilun ma maahan heitin,

soi soiseli, maahan heitin

ja silloin helisi huilu

Humisevan huilun huuulille nostin,

sormet ne sousi ja säveltä toisti

suru suli, vilisi virsien tulva

ihana aurinko sieluuni loisti soi soiseli

sieluuni loisti ja huiluni ilosta itki