Voi kuinka me sinua kaivataan - Vesa-Matti Loiri

Voi Kuinka Me Sinua Kaivataan

Niin tyhjä taas kun olet pois tää talo on.

Me ovi haassa ollaan vain pois valo on.

Ja me talon kanssa kuunnellaan, kun sade lyö ikkunaan.

Voi, kuinka me sinua kaivataan!

Mä itkin vähän kun tiskasin ja lakaisin

Mä tahdon tähän taloon sinut takaisin.

Ja kun yksin sänkyyn kömmin, talo naristi nurkkiaan.

Voi, kuinka me sinua kaivataan!

Kuuletko tuulen riehuvan

Vastusta vailla ärtyneen?

Kuuletko meren kiehuvan

Hetkellä illan hämärtyneen?

Entä kuuletko keskeltä kaipuun hiljaisen,

Kun nimesi kiljaisen?

Minä onneton sinun tyynyliinaasi haistelin.

Turhaan murhetta vastaan taistelin.

Ja taas kyynelten seitsemän meren taakse

Minua laivataan.

Voi kuinka me sinua kaivataan!

Kuuletko tuulten riehuvan

Maailman merten kiehuvan?

Kuuletko tähtien hyminää

Maailman akselin jyminää?

Entä kuuletko keskeltä yön hiljaisen,

Kun nimesi kiljaisen?