Ystävä kallis täällä piilossa mulla, syrjässä sykkysydämen
lämmön se antaa, suuret huoletkin kuulla, vängällä väen vaatii vaivaisen
Ruskeat silmät niinkuin tähtöset loistaa, loistaa ja matkaa johdattaa
ja väsyneenä vasten olkaansa saa kuin saakin levolle torkahtaa - torkahtaa
Kun köynnökset kaartuvat päittemme ylle, tuulilta toisilta suojaamaan
vaivoiksi äityneet harmitkin kyllä, saatetaan autetaan alle maan
Niin ei ole minulla tuonelan kaipuu, ei ole pelkoa pedon
niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun, tähties tarhoihin - tarhoihin
Joskus jos matkani arjeksi eksyy, ryhtiä suorempaa tapailen
on turva ja lohdutus hetkessä täällä, syrjässä sykkyräsydämen
Siis ei ole minulla tuonelan kaipuu, ei ole pelkoa pedon
niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun, tähties tarhoihin
ei ole minulla tuonelan kaipuu, ei ole pelkoa pedon
niin lämmössä huoneen kuin viimoissa vaivun, tähties tarhoihin - tarhoihin
