Pimenee, valkeat maat,
laulupuut vaikenevat.
Katujen lapset piiloutuu,
kun rajuilma nousee.
Pelätään pelkomme, pois
mikään ei viedä mua vois.
kun rakkaus kiinni painautuu,
ja sydän lämpenee.
Vaik sata salamaa iskee tulta,
ja koko elämä räjähtää.
Ei rakkautta voi riistää multa,
toivo jäljelle jää.
Kun sata aurinkoo meille paistaa,
ja laiva valmis on nousemaan,
minä turvaan vien tämän rakkauden,
ja me löydämme uuden maan.
Lähelläs lämpösi saan
unelma uupuvan maan.
Viimeinen haave viimalta yön
meille suojan antaa.
Totuuden toivossas nään,
liekin luot kuiskaten tään.
Vain rakkaus meidät perille vie
se meidät pelastaa.
Vaik sata salamaa iskee tulta,
ja koko elämä räjähtää.
Ei rakkautta voi riistää multa
toivo jäljelle jää.
Kun sata aurinkoo meille paistaa,
ja laiva valmis on nousemaan,
minä turvaan vien tämän rakkauden,
ja me löydämme uuden maan.
On tuolla tuhannet maailmat
ja yksi niistä meidän on.
Vaik sata salamaa iskee tulta,
ja koko elämä räjähtää.
Minä turvaan vien tämän rakkauden,
ja me löydämme uuden maan.
Minä turvaan vien tämän rakkauden,
vaihdan vaan maahan valkeaan.
